Inspiraatio hukassa

Voi huoh. Tänään en ole neulonut mitään. Vain purkanut. Koko Ganseyn. Ensimmäinen hiha oli puolessa välissä ja purin koko tekeleen. Gansey näytti hyvältä, suorastaan upealta, mutta ei minun päälläni. Niinpä purkamista. Taidan palata alkuperäiseen suunnitelmaan ja neuloa sen villatakin mitä alunperin ajattelinkin. Kunhan nyt vain kämppis toisi sen ohjeen lakeuksilta.
Inspiraatio on hukassa. Kesken on se Intia-huivi ja ylipolvensukat, mutta kumpaakaan ei inspiroi neuloa. Huvittaisi neuloa jotku sukat jostain sukkakirjasta ja ehkä aloittaa sitä villatakkia (paitsi että olen onnellisesti "hukannut" ohjeen). Vaan ei voi.
Jokin minua ihan selvästi stressaa. Eikä mitenkään vähän. Pää on ihan rennonoloinen, eikä päässä pyöri kummallisia ajatuksia (tai no normaalia kummallisempia ajatuksia), mutta hampaat... Puren niitä näemmä yhteen koko ajan, myös hereillä ollessa. Yöllä sitä harrastan joka tapauksessa ja erityisen stressaavina aikoina pitäisi pitää sellaista hauskaa kiskoa. Syytä tähän en kyllä tiedä, ainakaan tuo tenttiviikko ei hirvittävästi stressaile. Kaksi tenttiä ja nekin vasta loppuviikosta ja kolmas seuraavan viikon maanantaina. Eivätkä pitäisi olla kovinkaan vaikeita.
Tai no, onhan sitä yksi syy stressaamiseen. Itseasiassa aika todennäköinen. Ja stressin parannuskeinokin on aika selkeä, epäilen vaan että syy ei välttämättä ole kiinnostunut solmuja purkamaan.
Jotain hyvääkin. Leivoin valkosuklaa-vadelmakakkua ohjeella, tarkalleen ottaen tätä. On muuten järjettömän hyvää, vaikkei uudesta rengasvuoastani irronnutkaan. Ens kerralla taidan kokeilla vaikka normaalia kakkuvuokaa... Ja koska jotakuta oikeasti (niin-niin) kiinnostaa, miten puutarhurin urani voi, niin kaikille kerrottakoon, että Gigi suorastaan kukoistaa hoidossani. Loukut ovat komean punaisia nykyään ja pikku kullanmuruni kasvattaa uusia loukkuja minkä ehtii. Se nauttii selvästi paikastaan ikkunalaudalla, jonne aurinko paistaa aika monta tuntia päivässä. Toivon, että sarra alkaisi pikkuhiljaa näyttää elonmerkkejä. Ja toistaiseksi unelmoin vasta Nepenthes-tyypin kannukasvista. Syksyllä viimeistään.
EDIT: purkasin sitten ne ylipolvensukatkin. Tätä vauhtia kun menee, niin kohta on Intia-huivikin purettu.