Eräs aurinkoinen vapaapäivä leikin hieman kameralla ja otin taidekuvaa puutarhasta ja läheisestä metsästä. Ohessa parhaimmistoa.
Halkopinon vieressä hengasi orvonoloinen voikukka.
Pidän tästä otoksesta. Tosi paljon. Kuvakulma on hauska ja just tuo, että on tarkkaa ja epätarkkaa saa sen näyttämään aika hauskalta. Meidän viljapeltoo siinä on.
Vaahteran alta kohti vanhaa tupaa. Toi aurinkoisuus antoi ihanasti tarpeeksi valoa eikä tarvinnut kuin ehkä kuvien kokoa muokata. Tosi nättiä.
Metsässä kulkee polku. Tai oikeastaan tommonen melkein tie.
Ja siellä kukki ahomansikoita! Koskahan sinne ilmaantuu marjoja...
Takapihalla lumipallopensas oli täydessä kukassa. Sain kivasti ton kukinnon terävänä leikkimökin ja kaiken muun ollessa hieman sumuisena taustalla.
Meidän kasvihuone ja lakeutta. Saiskohan tänä kesänä aikaiseksi semmosen kuvan, jossa seison jossain rypsipellossa täydessä hevivarustuksessa? Sitä on mietitty siskon kanssa pitemmän aikaa...
Ja koivunrunkopinon seassa kasvoi lehtiä. Olivat minusta aika hauskannäköisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti