Pitäisi ehkä pikkuhiljaa taas aktivoitua tämän blogin suhteen. Tammikuussa Elämä tuli vastaan ja hakkasin päätäni melko voimakkaasti päin tiiliseinää. Tällä hetkellä tiiliseinässä on reikä ja sieltä näkyykin jo kaikkea uutta ja jännää. Vielä en ole uskaltautunut reiästä läpi kulkemaan.
Tammi- ja helmikuu meni syvissä vesissä seilatessa. Joskus aikaisemminkin, edellisen tutkintoni loppuvaiheessa, seilasin pitemmän pätkän todella syvissä vesissä ja näemmä päädyin samoihin vesiin takaisin. Sieltä saikin kammeta itseään ihan tosissaan pois, mutta kiitos Miehen ja ystävien, syvät vedet alkavat olla historiaa.
Maaliskuun puolessa välissä aloitin työt laitoksella ja olen viihtynyt. Viikon päästä täysipäiväinen sopimus, tähän asti olen tehnyt diplomityötä osa-aikaisesti. Aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta ja työkaverit on mukavia. Ja kivasti saa harjoittelunkin suoritettua tässä, eli ennen joulua saattaa hyvinkin olla valmiin diplomi-insinöörin paperit hallussa. Paljon nopeammin kuin ajattelin, alkuperäinen suunnitelma oli valmistua noin neljässä ja puolessa vuodessa. Nyt saattaa hyvällä tuurilla valmistuminen tapahtua kolmessa ja puolessa ja kyllä se nyt ainakin neljässä vuodessa tulee tapahtumaan.
Muuten viimeisimmät kuukaudet ovat kuluneet harkkatöitä ja diplomityötä vääntäessä, uutta kotia sisustaessa (muutettiin Miehen kanssa yhteiseen kämppään vuoden vaihteessa) ja uusiin asioihin totutellessa. Enää en muista, millaista oli ravata kahden kämpän väliä. Ja on todella hienoa että tätä nykyä elämässä on kuri ja järjestys tai siis ainakin jonkinmoinen rutiini olemassa. Yksi harjoitustyö odottaa tällä hetkellä muiden ryhmäläisten kommentteja, toisen deadline on ensi sunnuntaina (ja se harkkatyö on jo melkein valmis) ja ensi viikolla on yksi tentti. Muutama tentti jää kesälle ja joitakin kursseja suoritan vielä ensi syksynä diplomityön ohessa. Ja ensimmäisen kerran varmaan ikinä, minulla on ihan oikea palkallinen kesäloma.
Neuleita on valmistunut, ehkä täytyy tehdä jonkinmoinen koostepostaus kaikista (kuvien kanssa) ja kukkapöydällä on salaatteja, pinaattia, persiljaa ja basilikaa itämässä. Rudolfin ja Eilan kasvualustat on vaihdettu. Jostain syystä Ruttu ei oikein tykännyt uudesta alustastaan ja päätti kuivattaa kaikki tötteröt. Elätellään tässä vielä toiveita, josko sarraparka kasvattaisi uusia tilalle. Eilalla on taas ainakin neljä pikkukannua jo ja uusia alkuja näiden lisäksi. Ilmeisesti muutos vähemmän kuivaan kämppään, aurinkoisempi paikka ja uusi iso purkki paremmalla kasvualustalla on tehnyt ihmeitä nepille, joka ei Plantagenista oston jälkeen ole tehnyt kuin kaksi pientä kannun alkua. Gigi taas on villiintynyt, niinkuin sillä on taipumusta aina talvilevon jälkeen. Uusia loukkuja syntyy melkein kuin sieniä sateella ja kasvi on muutenkin kovin hyvinvoivan oloinen.
Uusi koti on ihana. Siellä on sauna, mikä on ehkä parasta ikinä. Viimeisin lisäys kämppään on olohuoneen kattovalaisin, jota saamiseksi täytyikin keksiä vähän erikoisia temppuja. Kyseistä väriä ei nimittäin myydä Suomessa (samaa mallia, mutta eri värissä kylläkin). Vielä siellä on vähän juttuja kesken, esimerkiksi tauluja olisi kiva saada seinille. Niitä ehkä saadaan viikonloppuna Miehen kotoa, Miehen äiti kun harrastaa maalausta.
Ai niin. Miehen äiti piti niin paljon joululahjahuivistaan, että tilasi sitten talvella itselleen siihen sopivan baretin. Joka sekin kuulemma oli hyvin pidetty.
Mutta siis, blogin loma taitaa olla tässä. Jatkossa taas päivitystä säännöllisen epäsäännöllisesti. Kuvien kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti